Ystävänpäivä. Mikä ihana tekosyy heittäytyä romanttiseksi ja syödä kilo suklaata! Taitaa sillä tosin olla syvällisempikin merkitys. Onko sinulla parasta ystävää? Tyyppiä, jonka puoleen voit aina kääntyä ja jonka tiedät hyväksyvän sinut juuri sellaisena kuin olet? Tyyppiä jolle voit puhua kaikesta? Joka tukee sinua ja saa sinut hymyilemään?
Jos vastasit kyllä, olet todella onnekas! Jos taas jäit miettimään ettei sinulle kenties ehkä ole käynyt niin hyvä tuuri ystävälotossa niin anna minun kertoa sinulle omasta parhaasta ystävästäni jonka jaan mielelläni kanssasi!
”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus.” Joh. 1:1-4
Okei, jäin kiinni. Se on Jeesus! Minun paras ystäväni siis. Mutta jatka silti toki lukemista! Eihän sitä koskaan tiedä..?
Alussa Jeesus asui taivaassa Jumalan, Isänsä kanssa ja tepasteli kultakaduilla. Sitten Jumala loi maailman ja pari ihmistä sinne. Aluksi kaikki näyttikin oikein kivalta, olihan se paratiisi, mutta sitten tulikin syntiinlankeamus kun käärme luikerteli paratiisiin punomaan katalia juoniaan ja soppa oli valmis! Synnin seurauksena Jumala karkoitti ihmisen paratiisista ja oli vähintään yhtä onneton ja suruissaan kuin Aatu ja Eeva. Mutta eihän se olisi Jumala eikä mikään, jolla ei olisi pakallista ässiä hihassaan! Niinpä pienten neuvottelujen jälkeen, kun aika oli kypsä lähetti Jumala ainoan poikansa maailmaan.
”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.” Joh. 3:16,17
Jeesus oli valmis uhraamaan mukavan elämänsä taivaassa Isän tykönä ja tulemaan alas maailmaan ihmisenä.
”Ja niin Sana (siis Jeesus) tuli lihaksi (ihmiseksi) ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta. Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä, ja maailma ei häntä tuntenut. Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.” Joh. 1:14,10,11
Muistan joskus lapsena nähneeni piirretyn Henry (Haisunäätä) Haisulista, joka oli rakastunut kissaan raastavan yksipuolisesti. Yritettyään kaikkensa ja epäonnistuttuaan joka kerta, hän totesi: ”jos et voi voittaa heitä, liity heihin” ja maalasi haisunäädän valkoisen viivansa piiloon ja johan lykästi! Miten tämä liittyy Jeesukseen? No sillä tavalla, että Jeesus tuli ihmiseksi tavoittaakseen meidät, voittaakseen meidän rakkautemme itselleen. Hän ei tullut tänne kuninkaan elkein valkealla ratsulla ratsastaen, vaan syntyi seimeen aasien keskelle. Hän oli 9 kuukautta aiemmin chillaillut taivaassa karvatossuissa ja pyjamassa ja nyt 9 kuukautta myöhemmin Hän syntyi olkipetiin ulkosalle. Ensimmäiset vuodet Hän eli aika tavallista elämää ja toimi puuseppänä ennen niin sanottua ”ihmistenkalastus” kauttaa. Varsinaista missiotaan.
Kerrataanpa vielä. Jumala siis lähetti oman poikansa pelastamaan meidät. ”Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta” teemalla Jeesuksen oli kuoltava ja kannettava ristillä meidän rikkomuksemme, jotta me saisimme elää ikuisesti. (Tämä kaikki siis siksi että se käärme tarjosi sitä kiellettyä hedelmää.) Kuinka moni vanhempi olisi valmis uhraamaan esikoisensa muiden lastensa tähden? Saati kuinka moni lapsi olisi valmis kuolemaan muiden sisarusten tähden ja vielä täysin syyttömänä? Voin vain kuvitella Jeesuksen turhautuneisuuden, kun ihmiset eivät uskoneet häntä vaan pilkkasivat ja melkein kivittivät. Ja silti Hän oli valmis kuolemaan meidän tähtemme. Ihmeellistä. Itse olisin jo vetänyt herneet nenään ja keskeyttänyt mission.. Ei hänen olisi ollut edes pakko kuolla, mutta Hän teki sen rakkaudesta meitä kohtaan, sillä:
”Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä. Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi ryöstää ja hajottaa ne. Hän pakenee, sillä hän on palkattu eikä välitä lampaista. Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut, niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä. Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen. Sentähden Isä minua rakastaa, koska minä annan henkeni, että minä sen jälleen ottaisin. Ei kukaan sitä minulta ota, vaan minä annan sen itsestäni. Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen; sen käskyn minä olen saanut Isältäni.” Joh. 10:11-18
Hän on hyvä paimen. Jopa kuolemastaan Jeesus sanoi; ”Enkö minä joisi sitä maljaa, jonka Isä on minulle antanut?” Joh. 18:11 Jeesus valitsi kuoleman, sillä se oli siedettävämpi vaihtoehto kuin ikuinen ero meistä! Hän valitsi hetkellisen kärsimyksen, sillä Hän tiesi millainen ilo siitä seuraisisi. Niin Jeesus sitten ristiinnaulittiin, ja tilanne näytti todella pahalta, mutta Jeesus oli kovempi äijä kuin Chuck Norris koskaan ja nousi kolmantena päivänä kuolleista ja elää tänäkin päivänä (ihan oikeasti!), tosin ikuisesti ihmisenmuodossa hieman lävistettynäkin. Se oli hinta jonka Jeesus joutui meistä maksamaan. Vähän niinkuin Henry Haisulin tapauksessa. Mutta Jeesus on yhtä todellinen, ihana persoona kuin Hän oli kaksituhatta vuotta sitten ja Hän rakastaa juuri sinua niin älyttömän paljon, että tekisi kaiken miettimättä uudestaan vaikka kyseessä olisi vain ja ainoastaan sinun elämäsi<3
”Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!” Joh. 20:29
Hyvää Ystävänpäivää<3